Tänään on jo 30. päivä ja perjantai. Aamu aukeni täällä Porissa -1 asteen pakkasella. Toivottavasti pilvetkin repeilisivät ja laskisivat auringon loistamaan meille. No, kyllä se aurinko paistaa vielä risukasaankin, kuten sanotaan.
Minä olen jälleen selvinnyt sairauksistani ja vaikka viime yö olikin aika vaikea, niin luulen sen johtuvan liian kovasta saunomisesta eilen. Minusta tuntui, että pulssi hakkasi niin kovaa, että välillä piti istua sängyn reunalla, jotta sydän rauhoittuisi. Mutta onneksi on keksitty lääkkeitä, jotka auttavat pulssin liialliseen nopeuteenkin.
En ole myöskään jaksanut kutoa yhtään, koska voimani ovat olleet hyvin vähäiset. Mutta onhan se päivä vielä huomennakin ja tänäänkin on päivä vasta alussa, joten jospa sitä tänään jo aloittaisi jotain kutomaan. Voisin kutoa minun uutta villatakkiani, joka jäi kesken, kun jäin miettimään sen pituutta. Nyt olen selvittänyt itselleni, että teen siitä pidemmän kuin mitä ohjeessa on mainittu. Pidempi malli sopii vain paremmin. Ja sitten on toki nuo pääkallotuplat vielä kesken, mutta ne jätän suosiolla ensi viikkoon, kun haen voimia vesijuoksusta. Vesijuoksuun on taas niin kiva mennä kahden viikon tauon jälkeen. Voi, että nautin siitä ja kun on vielä oma vyökin!
Mussukat (villakoiramme) nukkuvat nyt aamulenkin jälkeen ja sitten taas syövät ja iloisesti häntää heilutellen lähtevät jälleen päivälenkille. He käyvät lenkillä neljä kertaa päivässä.
Mutta nyt toivotan teille kaikille lukijoilleni oikein hyvää perjantaita ja hyvää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti